Tarvitaanko itseohjautuvassa organisaatiossa kehityskeskusteluja ? Tarvitaanko itseohjautuvassa organisaatiossa kehityskeskusteluja ?

By Karoliina Hälli

14.07.2017

Asiantuntijalle on tärkeää työssä kehittyminen ja uuden oppiminen - se tekee työstä mielekästä, se innostaa ja se lisää turvallisuuden tunnetta.

Maailma ympärillä muuttuu ja teknologia-alan työ erityisesti vaatii osaajalta aivan uusia taitoja ja tietoja hetkestä toiseen. Oppiminen on siis keskeinen juttu - se on osa työtä!

Modernit ja itseohjautuvat asiantuntijaorganisaatiot ovat luopuneet monista perinteisen työelämän työkaluista, kuten vaikkapa päätöksentekoa hidastavista valtarakenteista, työaika- ja -paikkavelvotteista tai kehityskeskusteluista.

Kehityskeskustelujen perinteinen toteutus ei usein palvelekaan juuri niitä ihmisiä ja heidän kehittymistarpeitaan, jotka pöydän ääressä istuvat. Pahimmillaan ne ovat oikeita töitä hidastava pakollinen ohjelmanumero, joka irrallisena ja yhteensopimattomana muuhun työhön ei motivoi eikä hyödytä ketään.

Kokonaan kehityskeskusteluista luopumista parempana vaihtoehtona onkin niiden kehittäminen ja järjestäminen tavalla, joka palvelee todellista tarkoitusta: ammatillista kehittymistä.

Kehityskeskustelun kulmakivet itseohjautuvassa organisaatiossa

1. Jokainen saa palautetta ja antaa palautetta

Rakentavan palautteen saaminen ja käsitteleminen on kaiken oppimisen peruslähtökohta. Palautetta annetaan ammatillisesta kehittymisestä sekä niin sanotuista “pehmeistä taidoista”, eli tavoista joilla kohtaa muut ihmiset sosiaalisissa tilanteissa tai huolehtii asiakkaan tyytyväisyydestä.

2. Palaute on näkyvää myös muille

Kehityskeskuissamme annamme palautteen vähintään omalla nimellä ja osin ihan kasvokkain. Erittäin onnistunut on ollut ryhmäpalautekeskustelu, missä myös kollegat ovat mukana pohtimassa onnistumisia ja muutostoiveita toistensa osalta. Tilaisuus rakentaa luottamusta, mutta myös ymmärrystä kollegojen välillä.

3. Jokainen kehittää osaamistaan tavoitteiden ja kollegoiden tuen avulla

Asiantuntijatyössä kehittyminen on tärkeä osa arkea - tehdäänpä se siis hyvin! Osaamisen kehittämiseen tukeminen ja tsemppaaminen lisää kehittymisen tehokkuutta sekä työtyytyväisyyttä.

4. Jokainen osallistuu keskusteluun liiketoiminnan tarpeista ja näkymistä oman osaamisen näkökulmasta

Itseohjautuvassa organisaatiossa on erityisen tärkeää, että yhteinen merkitys ja tavoite on selvä kaikille. Henkilökohtaisten kehitystavoitteiden valinta on olennaista ja niiden tulee olla linjassa yhteisten tavoitteiden kanssa.

5. Jokaisen pysähtyy säännöllisesti miettimään omaa onnistumistaan ja osaamistaan

Pysähtyminen on tärkeää. Se antaa tilaa reflektoida: missä onnistuin, mitä olen oppinut. Samoin se on tärkeää myös ymmärtääksemme ympärillämme tapahtuneen ja tapahtuvan muutoksen - onko suuntamme oikea sekä muutoksen että oman tahtotilamme kannalta?

6. Reflektointi, tavoiteasetanta ja kehityssuunnitelma tehdään itse valitun kollegan kanssa

Eri tilanteissa tavoitteet ja toimet niihin pääsemiseksi ovat hyvin erilaisia. Joskus tarvitset valmentajan, joka auttaa sinua vahvistamaan pehmeitä taitojasi. Toisella kertaa taas haluat mentori-tyyppisen gurun osaamisalueelta, johon aiot panostaa.

7. Hyödynnetään tekeminen taitojen kartuttamiseen

Kehityskeskusteluprosessiin on sisäänrakennettuna myös valmennustaitojen oppimista, palautteen antamisen ja vastaanottamisen harjoittelua sekä liiketoimintaymmärryksen lisäämistä.

Jatkuvan kehittymisen prosessin tavoitteena on laittaa kohdevalo minuun itseeni ja pohtia omaa kehittymistä. Vaikka rekrytoinnissa tietenkin jo testaamme osaamisen ja halukkuuden jatkuvaan oppimiseen - on tärkeää, että jokaiselle annetaan huomiota ja odotetaan oman osaamisensa kehittämistä.